Montaa mieltä monitoimitalosta

Yhdistysten ja yksityisten mielipiteitä haettiin keskustelutilaisuudessa, jossa kysyttiin, tarvitaanko Pomarkkuun monitoimitaloa. Ja jos tarvitaan, mitä sieltä pitäisi löytyä. Kustannuskysymys nousi keskeiseksi puheenaiheeksi.

Pomarkun liikuntatilojen todettiin olevan aika alkeellisia muihin kuntiin verrattuna. Tilaisuudessa puhetta johtanut vapaa-aikalautakunnan puheenjohtaja Jari Jokinen muisteli kuntaan rakennetun sisäliikuntatiloja viimeksi vuonna 1967.

– Monitoimitalon rahoituspohja ja sijoituspaikka ovat vielä ihan auki. Nyt tutkitaan ensin, onko talolle tarvetta, ja millaista se on, Jokinen evästi paikalla olijoita.

Kunnanjohtaja Eero Mattsson arveli monitoimitalon kustannusten olevan 2–3 miljoonan euron luokkaa. Hänen mukaansa opetusministeriöltä on mahdollista saada kuluista noin 20 prosenttia veikkausvoittovaroista.

Useimmat tilaisuuteen osallistuneet pitivät monitoimitaloa tarpeellisena. Salivuoroista uskottiin tulevan pulaa lasten ja nuorten urheilujoukkueiden määrän ollessa kasvussa. Lisäksi hyvien liikuntatilojen uskottiin houkuttavan lapsiperheitä muuttamaan Pomarkkuun.

Monitoimitalon eittämättömiin etuihin luettiin myös liikunnan terveyttä edistävä ja siten julkisia menoja vähentävä vaikutus. Tarveharkintatyöryhmä haluaakin teettää tutkimuksen kansansairauksista kunnassa. Sitä varten ryhmä aikoo hakea lisäaikaa selvityksensä jättämiselle. Pomarkku on tunnetusti kärjessä alueen aikuisiän diabeteksen yleisyydessä.

Monitoimitaloon kaivattiin tiloja myös kulttuurille sekä monipuolista kokoontumistilaa yhdistyksille. Myös yhdistysten tavaroille tarvittaisiin säilytystilaa.

Kaikki eivät nähneet tarvetta uudisrakennukselle. Kunnan velan kasvattaminen huoletti, vaikka talo olisikin hyvä asia. Rahaa tarvittaisiin puheenvuorojen mukaan ennen muuta vanhainkotitilan lisäämiseen. Myös monitoimitalon käytön ja ylläpidon huomautettiin maksavan.