Kautto: Noormarkun ja Porin kuntaliitos onnistunut hyvin – kommentoi, oletko Markon kanssa samaa mieltä

Noormarkkulainen kunnallispoliitikko Marko Kautto (sd.) osallistui viimeistä kertaa Porin kaupunginvaltuuston kokoukseen maanantaina. Ensi vuoden budjettiasioiden ohella valtuusto myönsi Kautolle eron karhukaupungin luottamustehtävistä. Elämäntilanteen muutoksen myötä politiikan lisäksi monissa noormarkkulaisissa riennoissa vaikuttaneen miehen uusi osoite löytyy Kokkolasta.

Lapsuutensa Porissa viettänyt ja aikuisuuteen muun muassa Kokemäellä kasvanut Marko Kautto, 45, muutti Noormarkkuun vuoden 2006 syksyllä. Muuttoon vaikutti Noormarkun hyvän sijainnin lisäksi mieltymys Finpyyn alueen väljään rakentamiseen. Kauton mukaan Noormarkussa oli tilaa hengittää.

Samoihin aikoihin kuntaliitos Porin kanssa nousi pintaan, kun selvitys Noormarkun ja Pomarkun yhteenliittymisestä karahti kiville. Alusta asti Pori-liitoksen kannattajiin lukeutunut Kautto lähti mukaan kunnallisvaaleihin. Lokakuun 2008 kunnallisvaaleissa hän keräsi ensikertalaisena hulppean 49 äänen saaliin.

– Saman vuoden marraskuussa olin ”kuunteluoppilaana” Noormarkun kunnanvaltuuston kokouksessa, kun se päätti äänin 17-10, että Noormarkku liitetään Poriin. Samoihin aikoihin virisi ajatus Noormarkku-videon tekemisestä. Videohan kertoo tiiviisti Noormarkun viimeisen itsenäisen vuoden eli 2009 tapahtumista.

– Tuoreena ehdokkaana kunnallisvaaleissa saavuttamani 49 ääntä oli minulle yllätys. Hyvän äänimäärän saamista selitän sillä, että liputin avoimesti kuntaliitoksen puolesta, ja tein ahkerasti vaalityötä levittämällä ajatuksiani ihmisten postilaatikkoihin, Kautto tiivistää.

Ensi vuonna Pori budjetoi Noormarkun entisen kunnanviraston muutostöihin 125 000 euroa. Seuraavana vuonna homma jatkuu 700 000 eurolla. Urheilutaloa kaupunki ehostaa noin 1,2 miljoonalla eurolla. VT 23:n kevytliikenneväylään vuodelle 2012 kaupunki varaa 150 000 euron määrärahan. Myös Rauhalammintie saanee oman kevyen liikenteen väylän.

– Ensi vuoden hankkeet on kirjattu kuntaliitossopimukseen. Yleismaailmallinen rahapolitiikan kiristyminen näkyy myös meillä, joten siinä valossa ymmärrän investointipäätösten siirtymisen. Veroprosentin nouseminen 19,25 prosenttiin on myös välttämätön. Jos Noormarkku olisi säilynyt itsenäisenä, niin veroprosentti alkaisi kakkosella. Myönteistä on, että perusturvan alibudjetoinnista päästään pikku hiljaa eroon. Alibudjetointi näytti olevan Porille sellainen perinne, josta oli hankala luopua, Kautto pohtii.

Urheilutalon peruskorjausta ja sinne sijoitettavaa nuorisotilaratkaisua Kautto pitää hyvänä. Heikossa hapessa oleva Myllykartano on myös saneerattava.

– Kulttuurihistoriallisesti se kuuluu Noormarkun keskustakuvaan. Kunnostamisen myötä sen käyttöä on syytä pohtia. Kulttuurin lisäksi se voitaisiin valjastaa myös urheiluseurojen käyttöön. Sillä tavalla käyttöaste pysyy korkeana, tietää Kautto.

Noormarkun keskustan tyhjillään olevien liikerakennusten täyttämiseen voidaan Kauton mukaan vaikuttaa kaavoituksellisin keinoin.

– Myös muut saman kokoluokan taajamat painivat samojen ongelmien edessä. Palvelut katoavat. Se on surullista, mutta siihen on sopeuduttava, ja asian kanssa ei ole mahdoton elää.

Valtateiden 8 ja 23 risteyksen ruuhkia Kautto helpottaisi liikenneympyrällä.

Kuntaliitokset ovat Kauton mukaan väistämättömiä. Kuitenkaan hän ei lähde ennakoimaan, että mitä ja missä.

– Toivottavasti Noormarkun ja Porin hyvin onnistunut liitos rohkaisee muitakin samalle tielle. Palveluiden järjestämisestä siinä on loppujen lopuksi kysymys.

Noormarkku-toimikunnan toiminta jatkuu vuoteen 2016. Sen roolia paikallisten asioiden ajajana Kautto pitää tärkeänä

– Kyllä sen antamat lausunnot noteerataan, vaikka ulospäin ei aina siltä näytä.

Lähestyvien kunnallisvaalien tiimoilta puheet Noormarkku-puolueesta voidaan Kauton mukaan haudata.

– Ajatuksena se kuulostaa hyvältä, mutta poliittisessa edustuksellisessa demokratiassa se ei vain pelaa.